lauantai 14. joulukuuta 2013

#14 Millaista on omistaa kinnerpatti hevonen?

No.. Minä ruokin sen normaalisti, harjaan, talutan, siivoan sen tarhan ja teen sellaiset asiat normaalisti. Mutta ratsastanko sillä sitten "normaalisti"? Juu, ratsastan sitä pohkeilla, istunnalla, ja mahdollisimman vähän ohjalla ja äänellä. Ei, ratsastan ainoastaan käyntiä, ravia ja pysähdyksiä ja muita tehtäviä jossa eivät takajalat rasitu liikaa. En voi esimerkisksi ratsastaa etu- tai takaosakäännösiä, pieniä voltteja, pitkiä peruutuksia tai ravia kovempaa askellajia.
Harmittaako sinua siis että hevosesi töltti ei ole puhdas tai että se ei laukkaa oikeassa tempossa? Tiedät että nämä asiat ovat korjattavissa. Mutta hei, mun poni ei tällä hetkellä edes ravaa tai kävele puhtaasti. Käynti on jo suht ratsastettavaa koska Sollan ei onnu enää niin paljoa enimmäkseen mutta joskus vähemmän, joskus enemmän.. Käynti kuitenkin helposti jää passitahtiseksi ja siinä on todella lyhyt askel. Tätä ei korjata ihan noin vain.
Ravia se pystyy menemään ja on suoralla kaksitahtista, mutta muuttuu usein kaarteissa enemmän sössöilyksi. Ponillahan ei ole edes kuntoa jolla ravata paljon tai lihaksia jotka pitävät takajalkoja edes kuosissa.
"Raviahan on päivänselvää ratsastaa, verrytellessä, erilaisissa tehtävissä..jne. miten se voi olla niin vaikeata?"  Puskeeko ponisi ravissa ulkolapaa? -Pikkuvikoja, korjattavissa.
Minä joudun oikeastaan auttamaan ja opettamaan uudelleen poniani ravaamaan. Verratkaa sitä siihen että opettaa vauvaa kävelemään, se yrittää hulluna mutta ei aina vain pysty siihen. Sollanilla on sama asia. Kun pyydän siltä ravia joudun ensin näyttämään sille että eteenpäin eikä tölttiä, ratsastan sitä kolmipiste istunnassa jotta sillä olisi tilaa ravata ja pohkeilla joudun auttamaan pitämään ravia yllä. Autan poniani mielelläni, mutta myöntäkää - teilläkin tulis jossain vaiheessa ikävä päästä hiomaan tölttiaskeleita tai tekemään töitä laukassa. Just tällasta se on. Joutuu uhraamaan paljon aikaa ja kärsivällisyyttä hevoselleen. Täytyy olla siis enemmän kärsivällisyyttä kuin tarpeeksi (mitä multa ei valitettavasti aina löydy) ja aina jaksaa hoitaa ja kuntouttaa poniaan -ponin tahtiin. Kinnerpatti vaivaa Sollania eniten pakkaspäivinä, jolloin se jäykistyy ja on epätasaisempi kuin normaalisti. Silloin täytyy vain jaksaa kävellä sen kanssa ja hoitaa ja rakastaa sitä yhtä paljon kuin ennen vaikka sillä ei voisi vaikka hiihtoratsastaa suunnitelmien mukaan.

Kun ihmiset kysyy "Miten Sollan voi?" mun on oikeesti vaikee vastata tähän. "Hyvin"? Joo, siis voihan se oikeastaan hyvin, se ei ole sairas mutta onko se kuitenkaan hyvä kun sen jalka on kipeä. "Huonosti" olisi myös valehtelemista, hyvinhän (?) se voi, mutta sen jalka on huonona. Totuushan on se- se ei ikinä tule parantumaan kokonaan. Mulla meni tän asian sulattelemisessa yli viikko ja joskus mun on vieläkin vaikea tajuta sitä. Sen jalka tulee joskus olemaan huonompi ja joskus parempi, mutta se tulee aina ratsastuksen alussa olemaan könkkä ja jäykempi mutta normaalisoituisi ajan myötä. Kuntoutumisessa voi mennä puoli vuotta tai 2 ja patti voi vaivata ensin oikeata takajalkaa ja sitten tulla vasempaan.
This is my reality.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti