Eläinlääkärin opissa

Olin viikot 47&48 Työelämään tutustumisessa, eli TETissä, joka voi olla syy siihen miksi blogi oli silloin hieman hiljainen. No, on siitäkin on jo vierähtäny hetki ja nyt on jo joulukalenterit avattu! Tänävuonna päätin siis olla tekemättä blogiin joulukalenteria, sillä tiesin että mulla ei tule olemaan tarpeeksi aikaa sitä varten joka tarkottaisi sitä, että hiki hatussa jostain yrittäisin repästä olemattomia ideoita sitä varten. Joka siis johtaisi erittäin huonoon lopputulokseen..

Kuitenkin otsikon mukaan haluan tässä postauksessa kertoa enemmän TET jaksostani, tai oikeastaan siitä mitä siellä opin. Olin kunnan eläinlääkärillä, ja se oli todella kivaa mielenkiintoista puuhaa! Olisin siellä mielummin vielä kaksi viikkoa lisää kuin koulunpenkillä.. Mutta onneksi tuli kuitenkin joululoma nyt :) Kunnan pieneläinklinikalla kävi pelkästään pieneläimia kuten koiria ja kissoja, mutta pääsin myös parina päivänä toisen eläinlääkärin mukaan kiertelemään eri talleille seuraamaan erilaisia toimenpiteitä hevosten parissa.

 Matkalla eri talleille ehdittiin keskustella kaikenlaista hevosiin ja niiden eri sairauksiin liittyviä juttuja, ja jotenkin esiin nousi erityisesti hiekkaähky tai ylipäätään oireet joita hiekkaa mahassa voi aiheuttaa. 

 Meillä hevoset eivät kuitenkaan seiso ihan täydellisessä hiekkatarhassa, mutta en usko että tuokaan pohjatavara hirveän erilaista on. Hiekkaa kerääntyy helposti hevosen suoleen ruuan mukana jonkin verran, mutta isompana määränä voi se alkaa haitata jo hevosta jonkin verran kun se kerääntyy yhteen kohtaan. Joillakin hevosilla hiekka voi esim. aiheuttaa sen että hevonen ei tykkää kävellä alamäkeen tai kääntyä yhtä hyvin toiseen suuntaan, koska hiekka suolessa painaa epämukavasti. Takaa pömpöttävä maha voi myös olla merkki vähän isommasta hiekkamäärästä. Jotkut hevoset joilla on hiekkaa mahassa eivät tykkää että mahaan kosketaan, jolloin satulavyön kiristys voi olla aika korkealla hevosen inhokkilistalla.

 Kun sain kuulla kaikki nämä mahdolliset hiekan aiheuttamat oireet, ne iskeytyivät kuin käsi vasten naamaa ja tajusin, että Sollan ja Barbie liikkuvat hepoistamme eniten ja ovat suht. hyvässä massassa mutta olen jo pidempään ihmetellyt Barbien pömppömahaa. Jotenkin olen aina vain työntänyt sen varsan piikkiin, mutta tosiaan siitä varsasta on jo 3 vuotta.. Sollan joskus jopa vaikuttaa laihalta mutta usein olen ihmetellyt miten sillä voi olla kuitenkin tuollainen heinämaha..? Noh, Lilli ja Barbie eivät tykkää yhtään satulavyön kiristämisestä, ja monta kertaa olen kädellä kokeillut jos jossain olisi haavoja tai hankaumia jotka saattaisivat olla syy aristeluun -löytämättä mitään. Ja jos oikein tarkkoja ollaan, niin Pulla tuntuu paljon jäykemmältä toiseen suuntaan taivutettuna. Päässä soiva ajatus näiden mietteiden jälkeen: APUA, HIEKKAA JOKA PONISSA! (paitsi että Chilillä en mitään niin silkeitä hiekkaan viittaavia juttuja ole huomannut) Kuitenkin monet näistä mahdollisista oireista voivat johtua monesta muusta asiasta; Sollan voi olla ihan muuten vaan jäykempi toiseen suuntaan, Barbien ja Sollanin mahat nyt vain ovat sellaisia heinämahoja, ja Lillin & Barbien mahat voivat nyt vain olla kutisevia tai muuta vastaavaa.

Tarhan toinen puoli, jossa kesäisin kasvaa vähän ruohoa. Tänä vuonna ei koska Chili&Jippu talloivat sen viime talvena, joten heppaset kävivät syömässä olematonta ruohoa..

 Kun nyt kerran sain kunnon eläinlääkäriltä kaiken tämän infon ajattelin kyllä tällä hetkellä ainakin uskoa siihen että ainakin -uskallanpa veikata 2/4 ponilla on hiekkaa mahassansa. Tosiaan, miksi niillä ei voisi olla? Saavat ne heinänsä maasta (mutta jättävät kutenkin ihan alimmat syömättä) ja kaikki neljä älykääpiötä aina keväisin seisovat tarhan toisella puolella mutustamassa olematonta ruohoa. Onneksi tämä on jotenkin hoidettavissa mm. psylliumsimenten/-jauhen avulla.
 Vielä en ole saanut asian eteen mitään tehtyä, kuin laittanut äidin tilaamaan psylliumsiemenet valmiiksi. Annostus on soitettu ja kysytty kyseiseltä eläinlääkäriltä ja on ylöskirjoitettu, joten nyt joululomalla kun päästään jokapäivä tallille; alkaa Sollanilla psylliumkuuri. Ja se hevonen tasan saa syödä sen tai mä keksin jostain jonkun pakkosyöttöjutun XD Vaikka Sollanin oireet eivät ole mitenkään hälyttäviä, olisi se mukavaa jos nuo kuitenkin johtuisivat siitä hiekasta (ei nyt niin että se hiekka on hirveän kiva juttu) ja se lähtisi psylliumilla hyvin pois. On olemassa pieni riski että psyllium töräyttää hiekan liikkeelle niin että se johtaa ähkyyn, mutta kovasti toivon että jos Sollanilla sitä hiekkaa on, niin se lähtee tuolla psylliumilla pois ilman mitää ähkyjuttuja jotka todellakin sitten pilaisi meidän joululoman..


 Nyt toivotaan lujasti että Sollan syö psylliumit, psyllium poistaa hyvin hiekan, ja pikkuonit tutkitaan hiekan varalta ja syövät tarpeen tullen myös psylliuminsa!