Ófeigurissa ♥

Keskiviikkona pääsin maailman parhaaseen issikkapaikkaan Ófeiguriin! Ófeigur on kolmen leirikesän jälkeen mulle jo aika tuttu paikka ja tällä kertaa pääsin pariksi päiväksi mukaan auttelemaan tallille. Eniten mua harmittaa että sain harmillisen vähän kuvia... Òfeigurin fb- sivuille pääset tästä!

 Lähdettiin kotoota ajamaan Vihtiin päin vähän vaille klo 10. Meidän piti olla ratsastuksenopettaja Mirkan luona klo 11, mutta rekka oli kolaroinut henkilöauton kanssa Lahden moottoritiellä joten jouduttiin seisoskelemaan n. 40min ja oltiin Mirkan luona vasta 11.40. Syötiin sitten makkarakeittoa ja lähdettiin sen jälkeen tallille päin.

Tallilla autoin jakamaan kivennäisiä hepoille tarhoihin ja harjasin myös Mirkan hevosen Tangon. Tangolta lähti muuten ihan sikana talvikarvaa! Ihme ettei Sollanilta ja muilta poneilta ei vielä talvikarva lähde.. Ehkä ne aistii että tulee vielä pakkasia..?

Risto ulkoilemassa

Samana päivänä tallilla järjestettiin "Ämpäripäivä" jonne kaikki halukkaat saivat tuoda ämpärin jonka oli koristellut omalla lempparilleen. Osallistujia oli muutama mutta ämpäreitä monta.

kaikki ämpärit

(vas.)Adan tekemä ämpäri Petelle ja (oik.) mun tekemä Vakurille

ja samat takaatapäin

Sitten kun kierreltiin hakemassa hepoilta astioita pois niin mulle kerrottiin kauhutarinoita siitä että mun ihan ykkös suosikkihepalla (Ófeigurista) Vakurilla on luultavasti joku jumi jossain ja on alkanut ratsastaessa hyppimään ja kiljumaan ja että mut luultavasti laitetaan sinne selkään..

tammalauma

Illemmalla pääsin sitten tunnille Vakurilla. Vakur oli hoitaessa ja varustaessa puomilla tosi nätisti paitsi lievä sydänkohtaus menattiin saada kun pressu jäi kiinni hokkiin.. Tältäkin lähti talvikarvaa paljon ja meidän jälkeen puomin viereen jäi iso läntti ruskeita karvoja. :P
Tunnille pääsin kahden muun tyypin kanssa joten en joutunut yksin olemaan.Vakurilla ei oltu aika pitkään aikaan ratsastettu ja se oli todella jäykkä. Ihmettelin että mitä mun lempparihepalle on tapahtunu??  Tuntui oikeasti ihan sotalaivalta Sollaniin verrattuna. Sitäpaitsi koko hevonen oli vino eikä ottanut vasenta pohjetta yhtä hyvin kuin oikeata. Kyllä me kuitenkin tunnista selvittiin, parilla pompullakin.. Vakur yhdessä vaiheessa vingahteli aina jotain omaa ja siinä samalla nosteli jalkoja tai pompahti mutta ei sen pahempaa. Helppo siellä oli istua ja heti kun heppa reagoi niin ponin vain nokka menosuuntaan ja eteenpäin. Joskus se "keksi syyn" reagoida juuri jossain siirtymisessä tai kun siihen kohdisti vähän painetta. Kerran me pompahdettiin vähän opettajaakin päin mutta heti kun komensin niin se pomppu jäi siihen. Hienosti saatiin ravia ja tölttiä, tosin hieman jäykästi. Jos olisin yksin ratsastanut olisin jumppaillut vielä vähän enemmän käynnissä mutta selvittiin näinkin. Vakurista tuli tosi hikinen kun herra ei pitkään aikaan ole ollut hommissa. :3
Hoidin sitten Vakurin tunnin jälkeen ja loimitin sen ulos.

 Oman tunnin jälkeen pyöriskelin tallilla laittamassa vähän vesiä ja kävin kattomassa seuraavaa tuntia. Joudun siellä hieman hölkälle kun tunnilla oleva heppa ei oikein halunnut ravata.. :)

 Loppu illan tunnin jälkeen jaoin iltaheiniä kaikissa pimeimmissä tarhoissa koska mulla oli mun superlamppu. ;) Noin klo 20 mentiin takaisin Mirkalle, syötiin lämpimiä leipiä ja käytiin saunassa ja sitten eikun nukkumaan.

Seuraavana aamuna lähdettiin joskus klo 10 tallille ja siellä olikin päivän ensimmäinen asiakas odottelemassa. Mirkan tytön "pikku Adan" päiväkotiopettaja tuli maastoilemaan. (pikku Ada siksi koska oma pikkusiskoni Ada on sitten iso Ada) Minä pääsin mukaan maastoon Brimirillä pitämään perää, kesimmäisenä meni Adan päiväkotiopettaja Takulla ja vetäjänä Mirkka Sneldalla.
Brimir on vanha terapiahevonen ja se oli hoitaessa todella rauhallinen. Onneksi sain apua pikku Adalta harjaamisessa koska Brimir oli todella likainen.

pikku Ada auttamassa

Kentällä noustiin selkään ja käveltiin siinä hetki. Brimiriä ei olisi yhtään huvittanut liikkua yksin toisella puolella kenttää ja jumitteli välillä oikeasti niin etten meinannut sitä möhköfanttia liikkeelle saada! Leila (tallin omistaja) kertoi mulle sitten Brimirin tarinan (jota en nyt ala kertomaan) ja älysin jotenkin että tämä hevonen ei olekaan niin alistuva hevonen miltä se näyttää. Ja mitä enemmän mä siellä selässä yritin saada välillä hevosta liikkeelle sitä vahvemmin vanha terapiahevonen seisoi paikoillaan. Lopulta kyllä päästiin maastoon ja siellä Brimir meni tosi hyvin ja reippaasti. Kierrettiin noin 1h lenkki ihanissa maastoissa enimmäkseen käyntiä mutta otettiin myös pari ravi/tölttipätkää.

hommiin!

kyydissä :3

Maaston jälkeen hoidin Bimirin pois ja autoin jakamaan päiväheiniä. Käytiin myös tässä välissä Mirkalla syömässä lounasta. Lounaan jälkeen pääsin Merin kanssa vähän aikasemmin tallille kuin muuta ja oltiin siellä kahdestaan hakemassa Nasi ja Rodi sisälle kuivumaan. Järjesteltiin myös loimia satulahuoneessa ja mietittiin miten puhallin toimii. Kyllä loimet sitten saatiin lopuksi kuivumaan ja puhallin päälle. ;)

viime kesän "pikkuvauva"

"pikkuvauva" nyt

Cartoon Hero ja hänen äitinsä :3

Sitten kun Mirkka tuli päästiin ratsastamaan. Minä Nasilla ja Meri Rodilla. Nasilla oli ratsastettu viimeksi 4kk sitten (jess jess..) ja oli hieman ruosteessa. Hevonen oli aivan sairaan jäykkä mutta varovasti asettamalla pienempiä pätkiä alkoi hevonen taipumaan. Alkukäynnitkin meni jokseenkin vauhdikkaasti kun hevonen harppoi pää pystyssä ihan innoissaan päästessään hommiin.
 Enimmäkseen pysyttelin sitten keskiympyrällä ja taiuttelin rautakankea molempiin suuntiin. Uskon, että kun sillä ratsastaisi säännöllisesti niin se on tosi kiva hevonen! Sitten kun meidän piti kohkeilla vähän reippaampaa askellajia lähti heppa hieman lujempaa ja ravin sijaan sain pienen laukkapyrähdyksen.  Hyvin mä siellä pysyin, heppa vain hieman innostui. Ei kuitenkaan sen jälkeen enempää ravailtu tai töltätty kun Mirkka epäili että sillä on suussa jotain piikkejä yms. ja ajatteli että aletaan paremmin sitten ratsastamaan kun suu on katsottu. Olin tosi tyytyväinen Nasiin muuten ja taluteltiin Merin kanssa heppoja vielä kentällä hetki. Rodi meni Merillä mielestäni hyvin mutta oli tapansa mukaan hieman laiska.

Nasi

Nasi tarkoittaa suomeksi turpaa :)

Merin kanssa todettiin: Kun ei se yhteiskunta pyöri sillä tavalla että Nasi on rauhallinen, ja Rodi on reipas, ja Fanny osaa ratsastaa, ja Meri osaa ratsastaa.

Rodi

Vili Rodin naapuritarhasta

Kun oltiin hoidettu hepat pois sanoi Mirkka että saan vielä tulla Vakurilla tunnille jos haluan. Hain sitten Vakurin tarhasta ja loimien alta paljastuikin ihanan puhdas hevonen. :3 Harjasin sitä vähän ja sitten varustin sen. Jouduttiin ottamaan toinen satula koska Vakurin omasta satulasta oli katkennut toinen vastinhihna kun olin edellisenä päivänä sillä ratsastanut. (Silloin satuloidessani vielä mietin: Nää vastinhihnat näyttää vähän siltä että ne voi katketa koska vaan..)
Vakur oli tunnilla ainakin 5x parempi kuin edellisenä päivänä! Vaikka se pari kertaa pienesti hypähti ja vingahti niin oli heppa aivan superi. Äiti olisi ollut kuvaamassa mutta oli niin pimeetä ettei kuvista tullut mitään...  Vakur oli paljon taipuisampi ja osasin jo vähän ratsastaa sillä.  Nelitahtista tölttiä posotettiin aika montakin kierrosta! Olin aivan älyttömän tyytyväinen heppaan! Olisi tehnyt mieli tulla seuraavana päivänä ratsastamaan sillä.
 Kun tunnin jälkeen olin hoitanut Vakurin pois jouduin keräämään kamat kasaan ja lähtemään kotiin päin kun kello oli n 19.
Mulla tulee aina tippa linssiin kun pitää tuolta ihanasta paikasta lähteä, mutta onneksi keväämmällä uudestaan! ♥